Laatu-Saimaa

keskiviikkona, kesäkuuta 29, 2005

Joutsenossa opittua

Joutsenon kesäseminaarissa Matti Lehti, TietoEnator, tarkasteli esityksessään yhteiskunnan palvelujen ja toimintojen digitalisoitumista maailmanlaajuisesti, kansallisesti ja alueellisesti.

Palvelutyö on vahvasti tietointensiivistä. Erityisesti juuri digitalisointi, missä tietoa luodaan, esitetään, käsitellään ja siirretään digitaalisen teknologian keinoin, on johtanut maailmanlaajuiseen tietoyhteiskuntaan, jossa jo nyt on satoja miljoonia käyttäjiä. Suomi tulee digitalisoitumaan vuoteen 2020 mennessä. Silloin kaikki palvelujen tuottajat ja kuluttajat ovat samassa digitaalisessa tietoverkossa. Tällöin asiakkaat saavat palvelunsa nopeammin, edullisemmin, turvallisemmin ja ympäristöystävällisemmin kuin perinteisillä jakelutavoilla.

Uusi työtapa tulee viemään Suomesta kahdenkymmenen vuoden aikana enemmän kuin 160 000 työpaikkaa. Samalla kuitenkin ikääntymisen seurauksena työllisten määrä vähenee 150 000 henkilöllä. Työn luonne muuttuu. Työn fyysinen kuormitus vähenee ja henkinen kuormitus kasvaa.

Alueellisesti palveluautomaation mahdollisuuksien aktiivinen hyödyntäminen nostaa tuottavuutta, lisää vaurautta ja synnyttää uutta kysyntää. Muutoksessa voi menestyä vain osaamisen ja uudistumiskyvyn kautta. Väistämättömien muutosten vastustaminen tekee meistä häviäjiä muutosprosessissa.

Nämä ovat juuri näkökohtia, joita Laatu-Saimaan kaltaisessa maakunnallisessa kehittämisessä pyritään ottamaan haasteina huomioon.

maanantaina, kesäkuuta 20, 2005

Laatu-Saimaa -seminaari on ryhmätyötä ja verkostoitumista

Laatu-Saimaa -seminaarissa työryhmät toimivat hyvin itsenäisesti laatiessaan suunnitelmiaan maakunnan kehittämiseksi. Heillä on kuitenkin käytettävissään maan huippuasiantuntijoita. Joutsenon opiston olosuhteen antoivat tänä kesänä seminaarille mitä parhaimmat puitteet.


Ryhmä Vihreä kyselemässä voitokkaita vinkkejä verkkoympäristön innovatiivisista mahdollisuuksista asiantuntijalta Ilkka Kukkoselta Joensuun yliopistosta.


Ryhmä Musta kokoamassa ajatuksiaan suunnitelmaansa varten


Väliajoilla oli aikaa verkostoitua toisten ryhmäläisten ja asiantuntijoitten kanssa.

sunnuntai, kesäkuuta 19, 2005

Verkkolokit sosiaalisen verkostoitumisen keinoina

Kun tämän meidän blogimme käyttö on ollut toistaiseksi varsin vaisua, rupesin Laatu-Saimaan Joutsenon kesäseminaarin innoittamana kokoamaan ajatuksiani blogien mahdollisuuksista. Joutsenossa käsitelty pääteemammehan oli, miten maakunnallisen laadun kehittämisessä voidaan hyödyntää nykyaikaisen tieto- ja kommunikaatiotekniikan keinoja. Ja blogithan ovat juuri esimerkki tällaisista uusista käänteentekevästi innovatiivisista ratkaisuista. Tässä pohdiskelussa olen hyödyntänyt erityisesti Teemu Arinan viimeaikaisia erinomaisia esitelmämateriaaleja 26.1.2005 ja 28.4.2005.

Sosiaalisella verkostoitumisella ymmärretään tässä ihmisten välistä aktiivista vuorovaikutusta, kanssakäymistä, seurustelua, tms.

Erityisesti uuden aikakauden sosiaalisessa verkostoitumisessa on havaittavissa aktiivisten amatöörien (”Pro-Amateurs”) nousu. Tämä voi tietysti tapahtua yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. He rakentavat uusia, innovatiivisia, adaptiivisia ja kustannustehokkaita jaetun toiminnan organisointimalleja, jotka usein kehittyvät alhaalta ylös. He ovat asiassaan totisia ja omistautuneita, he tietävät ja osaavat paljon, mutta he eivät ole todellisia ammattilaisia perinteisellä mittapuulla mitattuna. He tekevät päivisin jotakin muuta työkseen. Kun tällaiset amatöörit verkottuvat toimijayhteisöiksi, heillä voi olla suuri vaikutus politiikkaan, kulttuuriin, talouteen ja yhteiskunnan kehittymiseen. Pro-Amit ovat tietoisia, oppineita, omistautuneita ja verkottuneita nimenomaan uuden teknologian avulla. Toiminta edustaa uutta kulttuuria, jossa yksilöt jakavat, seulovat, uudelleen järjestelevät ja rakentavat tietoa yhdessä. Uusi tietoteknologia antaa tähän uudet keinot ennen kokemattomalla tavalla ja määrällä. Tällainen kulttuuri on keskeisessä roolissa yhteisöjen kehityksen mahdollistajana ja uudenlaisen organisoitumisen saavuttamisessa.

Paikallisesti ja organisatorisesti erillään olevat yksilöt antavat pienen osan ajastaan yhteiseen projektiin, jonka tuloksia ei omisteta periteisessä mielessä. Kiinnostavaa on, että tämä tapa tuottaa systemaattisia etulyöntiasemia verrattuna perinteisiin johtajuuteen perustuviin rakenteisiin, kun kehittelyn alla oleva asia on materiaaliton ja siihen sijoitettava pääoma on hajautettu.

Blogi on uuden teknologian mahdollisuus joka muuttaa maailmaa. Blogit ovat lähtöisin samasta kulttuurista, joka luo avoimia ohjelmistoja ja avoimia sisältöjä. Blogi on uusi ja nopeasti kehittyvä ilmiö. Jorn Barger loi käsitteen "weblog" 1997, Peter Merholz otti käyttöön lyhyen ”tuttavallisesti” ilmaisun "blog" 1999. Suomessa käytetään ilmaisua "Blogi eli verkkoloki. Blogi on julkinen, säännöllisesti päivitetty, verkkosivusto, jossa uusin lisäys (”blogimerkintä”) on nähtävissä etusivulla ylimpänä, seuraavaksi uusin toiseksi ylimpänä ja niin edelleen. Lisäksi jokaiseen yksittäiseen lisäykseen voidaan viitata yksikäsitteisellä hyperlinkillä. Lisäksi se on helppo ja halpa (ilmainen) toteuttaa (esim. www.blogger.com , jolla tämä Laatu-Saimaan blogi on toteutettu).

Verkkoloki on erittäin tehokas viestinnän ja julkaisemisen muoto. Ne alkavat jo uhata suurien mediatalojen viestinnän valta-asemaa, koska blogit eivät ole vain yksittäisiä keskenään kilpailevia palveluita vaan suuri yhteisö. Blogien kokonaismäärä maailmanlaajuisesti on ylittänyt jo 10 miljoonaa ja jokin uusi blogi syntyy joka toinen sekunti. Suomessa toimivista blogeista saa tietoa blogilista.fi:stä.


Blogosfääri (blogistan) on kaikkien bloggaajien verkko, jossa yksittäiset bloggaajat löysästi verkottuneet toisiinsa. Blogiyhteisön sosiaalisia suhteita on mahdollista seurata. Erityisesti luetuimpien blogien (hubien) kautta sana leviää blogiyhteisössä nopeammin, kuin fyysisissä sosiaalisissa suhteissa. Blogit ovat löysästi verkottuneet toisiinsa. Dialogi blogien välillä rakentuu tätä kautta. Kaikkien bloggaajien verkko rakentuu erilaisista heikoista yhteyksistä, joita mahdollistavat:
  • blogimerkinnöissä olevat linkit muiden blogeihin
  • blogimerkintöjen yhteydessä nähtävät kommentit ja linkit niiden kirjoittajien blogeihin
  • blogin ylläpitäjän listat muista blogeista, joita hän lukee (Blogroll)
  • yhteisölliset blobipalvelut, jotka välittävät tietoja uusista blogimerkinnöistä muihin tietojärjestelmiin (Syndikaatiovirrat, kuten RSS ja Atom)
  • blogimerkintöjen yhteydessä muut blogit ja niiden merkinnät, jotka viittaavat ko.blogimerkintään (Trackback / pingback)
Blogit alkavat saada käyttäjiensä inhimillisiä piirteitä. Mutta sitähän juuri on aito sosiaalinen kommunikaatio! Näihin kuitenkin sisältyy niin hyviä kuin kielteisiäkin piirteitä.

lauantaina, kesäkuuta 18, 2005

Me teimme sen Joutsenossa

Toteutimme tämän vuoden Laatu-Saimaa -kesätapahtumamme Joutsenon opiston maisemissa Saimaan rannalla 16-17.6.2005. Järjestyksessä tämä oli jo viides kesäseminaari, joka toteutui vahvan kokemuksen ja testatun toimintamallin mukaisesti. Tilaisuutemme suojelijana oli Joutsenon kaupunki ja erityisesti kaupunginjohtaja Kari Korkiakoski. Joutsenon kaupungin lisäksi sponsorina olivat TeliaSonera Finland Oy ja Laatukeskus. Olosuhteet ja tuki varmistivat tilaisuuden onnistumisen.

Jälleen aikaisempien vuosien mukaisesti osallistujaryhmät tekivät ideointia ja suunnittelua maakunnan laadun kehittämiseksi Laatu-Saimaan mission ja vision pohjalta. Ryhmät kilpailijat keskenään ja saivat aikaan erinomaisen kiinnostavia ja myös käytännössä toteuttamiskelpoisia kehityshankkeita. Tänä vuonna strategisena kehityssuuntauksenamme oli tietoyhteiskunnan monipuolisten mahdollisuuksien hyödyntäminen maakunnallisen laadun kehittämiseksi. Tähän juuri Etelä-Karjalassa onkin mitä parhaimmat mahdollisuudet, koska maakunnassa on maamme parhaimmat tietoverkkoratkaisut jo toiminnassa. Näistä mahdollisuuksista seminaarilaisille alustivat Ossi Korhonen Tietomaakunta eKarjala Oy:stä ja Esko Pitkänen TeliaSonerasta.

Tilaisuuden aluksi oli Executive –osuus, jossa valotettiin tilaisuutemme teemaa eri näkökulmista:

  • Mitä informaatioteknologialla on tarjottavana huippumaakunnallemme? (Matti Lehti, TietoEnator Oy Esko Pitkänen, TeliaSonera Finland Oy ja Ossi Korhonen, Tietomaakunta eKarjala Oy)
  • Voiko teknologiaan luottaa (Kirsimarja Blomqvist, LTY, TBRC)
  • Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöprosessit (Tauno Moilanen, Imatran kaupunki)

”Nuotiopaikoilla” oli seminaarilaisia avustamassa heidän suunnittelutehtävässään eri näkökulmista joukko arvostettuja asiantuntijoita:

  • Raimo Pitkänen, RP Q-Line Oy: Hyristen hautaan vai huristellen huippumaakunnaksi
  • Lauri Jäntti, Educons Oy: Mahtaviin mullistuksiin mahdottomuuksilla - ylityksiin valmentaminen
  • Kirsimarja Blomqvist ja Kaisa Henttonen Lappeenrannan teknillinen yliopisto, TBRC: Innovatiivinen verkostoyhteistyö yli rajojen
  • Ilkka Kukkonen, Joensuun yliopisto: Verkkoympäristön innovatiiviset mahdollisuudet
  • Ossi Korhonen Tietomaakunta eKarjala Oy: Tietotekniikkasovellukset organisaatioiden kehittämisessä
  • Matti Kosonen, Quint Wellington Redwood Oy: Maakunnallisen kehityshankkeen riskien ja kannattavuuden arviointi ja hallinta

Yhteenvetona strategisesta aiheestamme voidaan sanoa, että kehittyneen tietomaakunnan ratkaisut ovat suorastaan välttämätön perusta nykyaikaisen alueellisen laadun kehittämisessä. Tämä tarkoittaa sitä, että voidaan kirjoittaa molemmansuuntainen yhtäläisyys:
Laatumaakunta = Tietomaakunta.

Joutsenossa kesällä 2005

torstaina, kesäkuuta 09, 2005

Aluellisen laadun esitelmä

Pidin viime syksynä EOQ:n vuotuisessa laatukonferenssissa Moskovassa esitelmän alueellisesta laadusta. Tämä teksti on nähtävillä kotisivuillani. Jos joku on kiinnostunut käyttämistäni kalvoista, voin lähettää pyydettäessä (juhani.anttila@telecon.fi).