Prosessien hallinnan kehittämistä verkostomaisesti

Olemme käynnistäneet verkoston, jossa on jäseniä useista suomalaisista pienistä ja suurista yrityksistä sekä julkisen sektorin organisaatioista. Tarkoituksemme on yhdessä vuorovaikutteisesti oppien kehittää menetelmiä liiketoimintaprosessien hallintaan, joita verkoston jäsenet voivat sitten käyttää hyväksi omissa organisaatioissaan liiketoimintaprosessiensa hallinnan kehittämisessä. Prosesseja pyritään kehittämään erityisesti strategialähtöisesti osana liiketoiminnan johtamista. Tutustu toimintaamme!

Uusi interaktiivinen tekniikka käyttöön maakunnallisessa innovaatiotoiminnassa

Uusimaa Innovoi-hanke rakentaa alueellista innovaatiostrategiaa Uudellemaalle. Vetovastuu on Laurea ammattikorkeakoululla ja hanke toteutetaan yhteistyönä Uudenmaan liiton kanssa. Hanke toteutetaan hyödyntämällä sähköistä työympäristöä. Tämän työympäristön tehtävänä on palvella sekä heitä, jotka työskentelevät hankkeessa että heitä, jotka tarvitsevat tietoja hankkeesta tai haluavat osallistua.

Nykyaikana tosiasia on, että hankkeita ei voi saada toteutetuiksi vain kokouksien, sähköpostien tai puheluyhteyksien avulla. Ne ovat liian tehottomia keinoja, eikä osallistuvilla ihmisillä ole aikaa sellaisiin. Voidaan myös menettää verkostomaisen yhteistoiminnan mahdollisuuksissa, kun jotkut yksittäiset osapuolet saavat liian dominoivan roolin hankkeissa.

Uudenmaan hankkeen työympäristö perustuu wiki-tekniikkaan, joka soveltuu hyvin yhteisöllisten tiedostojen luomiseksi. Vielä kehittyneempi ratkaisu olisi wiki- ja blogi-tekniikoiden yhteinen hyödyntäminen, jolloin wiki toimisi hankkeen yhteisöllisenä muistina ja tulosten esittämispaikkana. Blogi taas on luonteeltaan hankkeeseen osallistuvien henkilökohtaisena pohdiskelupaikkana. Sekä wikissä että blogissa voivat myös kaikki osallistujat kommentoida. Nykytekniikka antaa helpot mahdollisuudet toteuttaa kommunikointia teksti-, ääni- ja videomuodossa.

Em. työskentely-ympäristöön voidaan myös yhdistää automaattinen tarkasteltavaan aiheeseen liittyvien tietojen syöttö (ns. aggregaattoritoiminta).

Tällaisten tekniikoiden saaminen käyttöön tehostamaan tietopohjaista verkostomaista toimintaa on nopeata, helppoa ja halpaa.

Kiinnostusta alueelliseen laatuun?

30.8.2005 oli Lohjalla Laurean ammattikorkeakoululla Laatukeskuksen Julkisten palvelujen laatujaoksen ja Keski-Uudenmaan aluejaoksen järjestämä tilaisuus alueellisesta laadusta. Erityisesti tuotiin esille kolme näkökulmaa tilaisuuden teemaan:
- Julkisten palvelujen laatu Hiiden alueella, Erkki Peltonen, Hiiden pilotti
- Laatua yhteistyöllä Kuuma-alueella, Kirsi Mononen, KUUMA-projekti
- Laatua yhteistyöllä pääkaupunkiseudulla, Marita Lehikoinen, Vantaan kaupunki
- Alueellisesta laadusta yleensä, Juhani Anttila

Innovaatioita vai konkretiaa vai … ?

Tämänvuotisen Joutsenon kesäseminaarin yhteydessä tuli esille mielenkiintoinen kysymys innovaatioista ja konkreettisista kehityshankkeista ja –projekteista. Laatu-Saimaa pyrkii missionsa ja visionsa mukaisesti Etelä-Karjalan maakunnan merkittävään kehittymiseen laatumaakunnaksi. Tähän tarvitaan uutta luovia kehityshankkeita. Tällaisten hankkeiden ideoimiseksi Laatu-Saimaa -kesätapahtumilla on ollut jo viiden vuoden ajan merkittävä rooli. Kuitenkin toimintamme tarkoituksen toteuttamiseksi pelkkä innovointi ei ole riittävää, vaan tarvitaan todellisia käytäntöön vietyjä ratkaisuja, innovaatioita. Tämä tarkoittaa muutoksien aikaansaamista olevaan olotilaan maakunnassa. Jo yksi maailman merkittävimmistä laatuguruista Joseph Juran on sanonut, että mitään merkittävää muutosta ei voi tapahtua ilman projekteja, ja oleellinen jatkuva kehittyminen voi tapahtua vain projekti projektilta. Viiden vuoden aikana on saatu aikaan, että tietoisuus Laatu-Saimaasta sekä sen päämääristä ja keinoista on lisääntynyt huomattavasti maakunnassa, ja myös merkittävät avainhenkilöt tuntevat asian ja ovat (ainakin periaatteellisesti) sitoutuneet toimintaan. Nyt on jo aika saada käynnistetyksi todellisia kehityshankkeita. Hyvänä lähtökohtana ovat kesätapahtumien aikana luodut ideat ja toimijaverkosto.

Innovatiivisuus ja konkretia eivät ole vastakohtaisuuksia. Nykyaikaiset hankeratkaisut ja kehitysprojektit perustuvat innovatiivisiin ideoihin ja itse projekteissa – niin niiden määrittelyssä kuin myös toteuttamisessa – innovatiivisuudella on merkittävä osuus.

Laatu-Saimaa on tienristeyksessä:

• Jatketaanko entiseen tapaan, jolloin parhaimmillaan pysytään paikallaan mutta todennäköisesti valinta merkitsee toiminnan näivettymistä?
• Annetaanko toiminnan hiljakseen tietoisesti hiipua?
• Toteutetaanko jokin merkittävä muutos toiminnan tehostamiseksi ja vaikutuksen lisäämiseksi mission ja vision haasteeksi?

Joutsenossa opittua

Joutsenon kesäseminaarissa Matti Lehti, TietoEnator, tarkasteli esityksessään yhteiskunnan palvelujen ja toimintojen digitalisoitumista maailmanlaajuisesti, kansallisesti ja alueellisesti.

Palvelutyö on vahvasti tietointensiivistä. Erityisesti juuri digitalisointi, missä tietoa luodaan, esitetään, käsitellään ja siirretään digitaalisen teknologian keinoin, on johtanut maailmanlaajuiseen tietoyhteiskuntaan, jossa jo nyt on satoja miljoonia käyttäjiä. Suomi tulee digitalisoitumaan vuoteen 2020 mennessä. Silloin kaikki palvelujen tuottajat ja kuluttajat ovat samassa digitaalisessa tietoverkossa. Tällöin asiakkaat saavat palvelunsa nopeammin, edullisemmin, turvallisemmin ja ympäristöystävällisemmin kuin perinteisillä jakelutavoilla.

Uusi työtapa tulee viemään Suomesta kahdenkymmenen vuoden aikana enemmän kuin 160 000 työpaikkaa. Samalla kuitenkin ikääntymisen seurauksena työllisten määrä vähenee 150 000 henkilöllä. Työn luonne muuttuu. Työn fyysinen kuormitus vähenee ja henkinen kuormitus kasvaa.

Alueellisesti palveluautomaation mahdollisuuksien aktiivinen hyödyntäminen nostaa tuottavuutta, lisää vaurautta ja synnyttää uutta kysyntää. Muutoksessa voi menestyä vain osaamisen ja uudistumiskyvyn kautta. Väistämättömien muutosten vastustaminen tekee meistä häviäjiä muutosprosessissa.

Nämä ovat juuri näkökohtia, joita Laatu-Saimaan kaltaisessa maakunnallisessa kehittämisessä pyritään ottamaan haasteina huomioon.

Laatu-Saimaa -seminaari on ryhmätyötä ja verkostoitumista

Laatu-Saimaa -seminaarissa työryhmät toimivat hyvin itsenäisesti laatiessaan suunnitelmiaan maakunnan kehittämiseksi. Heillä on kuitenkin käytettävissään maan huippuasiantuntijoita. Joutsenon opiston olosuhteen antoivat tänä kesänä seminaarille mitä parhaimmat puitteet.


Ryhmä Vihreä kyselemässä voitokkaita vinkkejä verkkoympäristön innovatiivisista mahdollisuuksista asiantuntijalta Ilkka Kukkoselta Joensuun yliopistosta.


Ryhmä Musta kokoamassa ajatuksiaan suunnitelmaansa varten


Väliajoilla oli aikaa verkostoitua toisten ryhmäläisten ja asiantuntijoitten kanssa.

Verkkolokit sosiaalisen verkostoitumisen keinoina

Kun tämän meidän blogimme käyttö on ollut toistaiseksi varsin vaisua, rupesin Laatu-Saimaan Joutsenon kesäseminaarin innoittamana kokoamaan ajatuksiani blogien mahdollisuuksista. Joutsenossa käsitelty pääteemammehan oli, miten maakunnallisen laadun kehittämisessä voidaan hyödyntää nykyaikaisen tieto- ja kommunikaatiotekniikan keinoja. Ja blogithan ovat juuri esimerkki tällaisista uusista käänteentekevästi innovatiivisista ratkaisuista. Tässä pohdiskelussa olen hyödyntänyt erityisesti Teemu Arinan viimeaikaisia erinomaisia esitelmämateriaaleja 26.1.2005 ja 28.4.2005.

Sosiaalisella verkostoitumisella ymmärretään tässä ihmisten välistä aktiivista vuorovaikutusta, kanssakäymistä, seurustelua, tms.

Erityisesti uuden aikakauden sosiaalisessa verkostoitumisessa on havaittavissa aktiivisten amatöörien (”Pro-Amateurs”) nousu. Tämä voi tietysti tapahtua yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. He rakentavat uusia, innovatiivisia, adaptiivisia ja kustannustehokkaita jaetun toiminnan organisointimalleja, jotka usein kehittyvät alhaalta ylös. He ovat asiassaan totisia ja omistautuneita, he tietävät ja osaavat paljon, mutta he eivät ole todellisia ammattilaisia perinteisellä mittapuulla mitattuna. He tekevät päivisin jotakin muuta työkseen. Kun tällaiset amatöörit verkottuvat toimijayhteisöiksi, heillä voi olla suuri vaikutus politiikkaan, kulttuuriin, talouteen ja yhteiskunnan kehittymiseen. Pro-Amit ovat tietoisia, oppineita, omistautuneita ja verkottuneita nimenomaan uuden teknologian avulla. Toiminta edustaa uutta kulttuuria, jossa yksilöt jakavat, seulovat, uudelleen järjestelevät ja rakentavat tietoa yhdessä. Uusi tietoteknologia antaa tähän uudet keinot ennen kokemattomalla tavalla ja määrällä. Tällainen kulttuuri on keskeisessä roolissa yhteisöjen kehityksen mahdollistajana ja uudenlaisen organisoitumisen saavuttamisessa.

Paikallisesti ja organisatorisesti erillään olevat yksilöt antavat pienen osan ajastaan yhteiseen projektiin, jonka tuloksia ei omisteta periteisessä mielessä. Kiinnostavaa on, että tämä tapa tuottaa systemaattisia etulyöntiasemia verrattuna perinteisiin johtajuuteen perustuviin rakenteisiin, kun kehittelyn alla oleva asia on materiaaliton ja siihen sijoitettava pääoma on hajautettu.

Blogi on uuden teknologian mahdollisuus joka muuttaa maailmaa. Blogit ovat lähtöisin samasta kulttuurista, joka luo avoimia ohjelmistoja ja avoimia sisältöjä. Blogi on uusi ja nopeasti kehittyvä ilmiö. Jorn Barger loi käsitteen "weblog" 1997, Peter Merholz otti käyttöön lyhyen ”tuttavallisesti” ilmaisun "blog" 1999. Suomessa käytetään ilmaisua "Blogi eli verkkoloki. Blogi on julkinen, säännöllisesti päivitetty, verkkosivusto, jossa uusin lisäys (”blogimerkintä”) on nähtävissä etusivulla ylimpänä, seuraavaksi uusin toiseksi ylimpänä ja niin edelleen. Lisäksi jokaiseen yksittäiseen lisäykseen voidaan viitata yksikäsitteisellä hyperlinkillä. Lisäksi se on helppo ja halpa (ilmainen) toteuttaa (esim. www.blogger.com , jolla tämä Laatu-Saimaan blogi on toteutettu).

Verkkoloki on erittäin tehokas viestinnän ja julkaisemisen muoto. Ne alkavat jo uhata suurien mediatalojen viestinnän valta-asemaa, koska blogit eivät ole vain yksittäisiä keskenään kilpailevia palveluita vaan suuri yhteisö. Blogien kokonaismäärä maailmanlaajuisesti on ylittänyt jo 10 miljoonaa ja jokin uusi blogi syntyy joka toinen sekunti. Suomessa toimivista blogeista saa tietoa blogilista.fi:stä.

Blogosfääri (blogistan) on kaikkien bloggaajien verkko, jossa yksittäiset bloggaajat löysästi verkottuneet toisiinsa. Blogiyhteisön sosiaalisia suhteita on mahdollista seurata. Erityisesti luetuimpien blogien (hubien) kautta sana leviää blogiyhteisössä nopeammin, kuin fyysisissä sosiaalisissa suhteissa. Blogit ovat löysästi verkottuneet toisiinsa. Dialogi blogien välillä rakentuu tätä kautta. Kaikkien bloggaajien verkko rakentuu erilaisista heikoista yhteyksistä, joita mahdollistavat:

• blogimerkinnöissä olevat linkit muiden blogeihin
• blogimerkintöjen yhteydessä nähtävät kommentit ja linkit niiden kirjoittajien blogeihin
• blogin ylläpitäjän listat muista blogeista, joita hän lukee (Blogroll)
• yhteisölliset blobipalvelut, jotka välittävät tietoja uusista blogimerkinnöistä muihin tietojärjestelmiin (Syndikaatiovirrat, kuten RSS ja Atom)
• blogimerkintöjen yhteydessä muut blogit ja niiden merkinnät, jotka viittaavat ko.blogimerkintään (Trackback / pingback)
  

Blogit alkavat saada käyttäjiensä inhimillisiä piirteitä. Mutta sitähän juuri on aito sosiaalinen kommunikaatio! Näihin kuitenkin sisältyy niin hyviä kuin kielteisiäkin piirteitä.

Me teimme sen Joutsenossa

Toteutimme tämän vuoden Laatu-Saimaa -kesätapahtumamme Joutsenon opiston maisemissa Saimaan rannalla 16-17.6.2005. Järjestyksessä tämä oli jo viides kesäseminaari, joka toteutui vahvan kokemuksen ja testatun toimintamallin mukaisesti. Tilaisuutemme suojelijana oli Joutsenon kaupunki ja erityisesti kaupunginjohtaja Kari Korkiakoski. Joutsenon kaupungin lisäksi sponsorina olivat TeliaSonera Finland Oy ja Laatukeskus. Olosuhteet ja tuki varmistivat tilaisuuden onnistumisen.

Jälleen aikaisempien vuosien mukaisesti osallistujaryhmät tekivät ideointia ja suunnittelua maakunnan laadun kehittämiseksi Laatu-Saimaan mission ja vision pohjalta. Ryhmät kilpailijat keskenään ja saivat aikaan erinomaisen kiinnostavia ja myös käytännössä toteuttamiskelpoisia kehityshankkeita. Tänä vuonna strategisena kehityssuuntauksenamme oli tietoyhteiskunnan monipuolisten mahdollisuuksien hyödyntäminen maakunnallisen laadun kehittämiseksi. Tähän juuri Etelä-Karjalassa onkin mitä parhaimmat mahdollisuudet, koska maakunnassa on maamme parhaimmat tietoverkkoratkaisut jo toiminnassa. Näistä mahdollisuuksista seminaarilaisille alustivat Ossi Korhonen Tietomaakunta eKarjala Oy:stä ja Esko Pitkänen TeliaSonerasta.

Tilaisuuden aluksi oli Executive –osuus, jossa valotettiin tilaisuutemme teemaa eri näkökulmista:

• Mitä informaatioteknologialla on tarjottavana huippumaakunnallemme? (Matti Lehti, TietoEnator Oy Esko Pitkänen, TeliaSonera Finland Oy ja Ossi Korhonen, Tietomaakunta eKarjala Oy)
• Voiko teknologiaan luottaa (Kirsimarja Blomqvist, LTY, TBRC)
• Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöprosessit (Tauno Moilanen, Imatran kaupunki)

”Nuotiopaikoilla” oli seminaarilaisia avustamassa heidän suunnittelutehtävässään eri näkökulmista joukko arvostettuja asiantuntijoita:

• Raimo Pitkänen, RP Q-Line Oy: Hyristen hautaan vai huristellen huippumaakunnaksi
• Lauri Jäntti, Educons Oy: Mahtaviin mullistuksiin mahdottomuuksilla - ylityksiin valmentaminen
• Kirsimarja Blomqvist ja Kaisa Henttonen Lappeenrannan teknillinen yliopisto, TBRC: Innovatiivinen verkostoyhteistyö yli rajojen
• Ilkka Kukkonen, Joensuun yliopisto: Verkkoympäristön innovatiiviset mahdollisuudet
• Ossi Korhonen Tietomaakunta eKarjala Oy: Tietotekniikkasovellukset organisaatioiden kehittämisessä
• Matti Kosonen, Quint Wellington Redwood Oy: Maakunnallisen kehityshankkeen riskien ja kannattavuuden arviointi ja hallinta

Yhteenvetona strategisesta aiheestamme voidaan sanoa, että kehittyneen tietomaakunnan ratkaisut ovat suorastaan välttämätön perusta nykyaikaisen alueellisen laadun kehittämisessä. Tämä tarkoittaa sitä, että voidaan kirjoittaa molemmansuuntainen yhtäläisyys:
Laatumaakunta = Tietomaakunta.

Aluellisen laadun esitelmä

Pidin viime syksynä EOQ:n vuotuisessa laatukonferenssissa Moskovassa esitelmän alueellisesta laadusta. Tämä teksti on nähtävillä kotisivuillani. Jos joku on kiinnostunut käyttämistäni kalvoista, voin lähettää pyydettäessä (juhani.anttila@telecon.fi).

Onko Laatu-Saimaan toiminta on systeemiälykästä?

Laatu-Saimaan toiminnassa halutaan vaikuttaa myönteisesti Etelä-Karjalan alueellisen toimijaverkoston sosiaalisiin systeemeihin. Tällaisen toiminnan perusteita ovat selvitelleet systeemiälykkyyden tutkijat. Näillä ajatuksilla on mielenkiintoisia yhteyksiä Laatu-Saimaan toimintaan.